Rehtorin tervehdys

Luku­vuo­si on päät­ty­mäs­sä. Ta­ka­na on mie­len­kiin­toi­nen vuo­si. Olem­me opis­kel­leet lähi­o­pis­ke­lu­na, etä­o­pis­ke­lu­na ja het­ken jopa hyb­ri­di­o­pis­ke­lu­na. Ti­lan­tei­den vaih­tu­mi­nen on aset­ta­nut niin opis­ke­li­jat kuin opet­ta­jat­kin haas­teel­li­seen ase­maan. Kos­kaan ei ole voi­nut var­mas­ti tie­tää, mitä huo­mi­nen tuo tul­les­saan. Täs­tä pers­pek­tii­vis­tä on to­det­ta­va, että luku­vuo­si on men­nyt to­del­la hy­vin.

Ly­se­ol­la on ol­lut ko­ro­na­ta­pauk­sia 0,4% opis­ke­li­jois­ta, kun Sa­von­lin­nas­sa nii­tä on ol­lut 0,8 % vä­es­tös­tä. Ly­se­ol­la ko­ro­na­ta­pauk­sia on ol­lut suh­tees­sa vain puo­let ym­pä­röi­vän yh­teis­kun­nan ta­pauk­sis­ta. Kun ot­taa huo­mi­oon että 450 ih­mis­tä on ol­lut var­sin tii­viis­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä kes­ke­nään, ta­pauk­sia on vä­hän. Yh­te­nä syy­nä tä­hän on, että opis­ke­li­jat ja hen­ki­lö­kun­ta ovat pyr­ki­neet omal­la toi­min­nal­laan es­tä­mään tar­tun­to­ja ja mah­dol­lis­ta­maan lähi­o­pe­tuk­ses­sa py­sy­mi­sen. Us­kon että vii­me ke­vään etä­o­pe­tus­ko­ke­mus­ten jäl­keen lähi­o­pe­tus­ta ar­vos­te­taan en­tis­tä enem­män ja ol­laan mo­ti­voi­tu­nei­ta toi­miin, jot­ka edes­aut­ta­vat lähi­o­pe­tuk­ses­sa py­sy­mis­tä. Ha­lu­an­kin kiit­tää Ly­se­on vä­keä kii­tet­tä­väs­tä pa­nos­tuk­ses­ta ter­vee­nä py­sy­mi­seen.

Penk­ka­reis­ta näh­tiin hy­vin to­teu­tet­tu etä­to­teu­tus, joka ei ai­em­piin lähi­to­teu­tuk­siin ver­rat­tu­na hä­peä yh­tään. Van­hat tans­sit to­teu­tet­tiin kou­lul­la tans­sien ja ku­va­ten, kos­ka oli sel­väs­ti näh­tä­vis­sä, että nor­maa­li to­teu­tus ei tu­li­si on­nis­tu­maan. Vii­mei­se­nä per­jan­tai­na pi­dim­me lii­kun­ta­päi­vän, joka an­toi lii­kun­ta­tu­to­reil­le kai­va­tun ti­lai­suu­den käyt­tää tai­to­jaan.

Huo­li­mat­ta eri­koi­ses­ta ja poik­ke­a­vas­ta vuo­des­ta, opis­ke­li­ja­ky­se­lyi­den tu­lok­set oli­vat hy­viä. Toki siel­tä löy­tyy aina asi­oi­ta, joi­ta voim­me ke­hit­tää. Kai­ken kaik­ki­aan ky­se­lyis­tä ja muus­ta pa­laut­tees­ta saa ku­van, että opis­ke­li­jat ovat ol­leet suh­teel­li­sen tyy­ty­väi­siä.

Ko­ro­nan vai­ku­tuk­set nä­ky­vät osal­taan li­sään­ty­nee­nä jat­ka­vien opis­ke­li­joi­den mää­rä­nä. Osal­le opis­ke­li­jois­ta etä­o­pis­ke­lu ei ole so­pi­nut, jo­ten hei­dän opin­ton­sa ei­vät ole eden­neet toi­vo­tul­la ta­val­la. Hei­dän on­nek­seen jär­jes­tel­mä an­taa mah­dol­li­suu­den val­mis­tua ja pääs­tä eteen­päin.

Tä­män luku­vuo­den jäl­keen jää eläk­keel­le maan­tie­teen ja bi­o­lo­gi­an leh­to­ri Mer­ja Hy­vö­nen. Ha­lu­an kiit­tää hän­tä hä­nen pa­nok­ses­taan kou­lun ja opis­ke­li­joi­den hy­väk­si ja toi­vot­taa hä­nel­le vir­kei­tä elä­ke­päi­viä.

Ly­se­os­ta val­mis­tuu tänä ke­vää­nä 89 yli­oppi­las­ta, heis­tä 5 ai­kuis­lu­ki­on puo­lel­ta. Yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tu­lok­set toki oli­si­vat voi­neet olla kes­ki­mää­rin pa­rem­pi­a­kin, mut­ta ot­ta­en huo­mi­oon vii­me ke­vää­nä al­ka­neen poik­keus­ti­lan­teen, yli­pää­tään yli­op­pi­laak­si pää­se­mi­nen voi­daan kat­soa erin­o­mai­sek­si suo­ri­tuk­sek­si. Ha­lu­an on­ni­tel­la uu­sia yli­oppi­lai­ta ja toi­vot­taa heil­le kaik­kea hy­vää jat­koon. Jos opis­ke­lu­paik­ka ei nyt heti au­ke­ai­si­kaan, on Ly­se­ol­la tar­jol­la ak­tii­vi­sil­le ja te­ke­vil­lä ly­se­o­lai­sil­le muu­ta­mia har­joit­te­lu­paik­ko­ja. Sil­lä ker­ran ly­se­o­lai­nen on aina ly­se­o­lai­nen.

Uu­det yli­op­pi­laat

Olet­te nyt elä­män vir­ras­san­ne saa­vut­ta­neet joki­suis­ton. Tä­hän asti olet­te voi­neet na­vi­goi­da pit­kin var­sin sel­ke­ää väy­lää. Var­mas­ti olet­te jou­tu­neet vä­lil­lä pon­nis­te­le­maan vas­ta­vir­taan, kun asi­at ei­vät ole luis­ta­neet toi­vo­mal­lan­ne ta­val­la. Teil­lä on var­mas­ti ol­lut myös het­kiä, jol­loin tun­tuu, että vir­ta vie eteen­päin il­man suu­rem­pia pon­nis­tuk­sia. Olet­te pu­jo­tel­leet va­lin­to­jen joen­haa­rois­sa et­sien it­sel­le so­pi­vaa väy­lää. Koko ajan teil­lä on kui­ten­kin ol­lut ran­nat lä­hel­lä, joi­hin olet­te voi­neet vai­keuk­sis­sa tu­keu­tua. Jat­kos­sa tei­dän täy­tyy mää­rit­tää oma kurs­sin­ne edes­sän­ne au­ke­a­val­la elä­män avo­me­rel­lä. Toi­von ja us­kon että me tääl­lä Ly­se­ol­la olem­me an­ta­neet teil­le riit­tä­vät na­vi­goin­ti­tai­dot, jot­ta sel­vi­ät­te oman elä­män­ne me­rel­lä.

Nyt yli­oppi­lai­na te voit­te ja tei­dän pi­tää va­li­ta mää­rä­sa­ta­ma ja mää­rit­tää kurs­si sin­ne. Elä­män avo­meri on edes­sän­ne, mut­ta opin­to­jen­ne an­ta­mat edel­ly­tyk­set ovat tur­va­nan­ne. Saa­vu­tuk­sen­ne opin­nois­sa mää­rit­tää kuin­ka tu­ke­va pur­si teil­lä on tur­va­nan­ne elä­män myrs­kyis­sä. Toi­vo­tan teil­le suo­tui­sia tuu­lia sil­lä kurs­sil­la min­kä elä­mäs­sän­ne va­lit­set­te.