Rehtorin tervehdys

Ku­lu­nut luku­vuo­si on su­ju­nut Ly­se­os­sa hy­vin. Opis­ke­lu on su­ju­nut mal­lik­kaas­ti, penk­ka­rit oli­vat mu­ka­vat ja van­ho­jen päi­vä juh­la­va. Tänä luku­vuon­na on ol­lut usei­ta yh­tei­söl­li­syyt­tä li­sää­viä ta­pah­tu­mia Ly­se­os­sa. Hy­vä­nä esi­merk­ki­nä toi­mii kan­sal­li­sen ve­te­raa­ni­päi­vän juh­la 27.4.2015, jon­ka jär­jes­te­lyi­hin sekä hen­ki­lö­kun­ta että opis­ke­li­jat osal­lis­tui­vat kii­tet­tä­väl­lä in­nol­la. Ha­lu­an­kin kiit­tää opis­ke­li­joi­ta näis­tä iki­muis­toi­sis­ta elä­myk­sis­tä. Ly­se­os­sa opis­ke­le­vat nuo­ret ovat ter­ve­hen­ki­siä, miel­lyt­tä­viä ih­mi­siä. Hei­dän kans­saan on ol­lut tä­nä­kin vuon­na ilo teh­dä töi­tä.

Yli­op­pi­las­lak­ki täyt­tää tänä vuon­na 150 vuot­ta. Nyt on­kin hyvä ti­lai­suus luo­da kat­saus tä­män ar­vos­te­tun la­kin his­to­ri­aan.

Aluk­si yli­op­pi­las­lak­ki oli osa yli­op­pi­laan tum­man­si­nis­tä uni­vor­mua. Yli­op­pi­laan uni­vor­mu on pe­räi­sin vuo­del­ta 1817. Uni­vor­muun kuu­lu­va lip­pa­lak­ki oli myös tum­man­si­ni­nen. Tun­nis­tet­ta­va uni­vor­mu oli tar­peen mm. sik­si, että yli­o­pis­tos­sa opis­ke­le­vat yli­op­pi­laat kuu­lui­vat yli­o­pis­ton oman ran­kai­su­val­lan pii­riin ja hei­tä voi­tiin si­ten ran­gais­ta nu­ja­koin­tien ja tap­pe­lui­den joh­dos­ta.

Ve­nä­jän kei­sa­ri Ni­ko­lai I mää­rä­si yli­op­pi­laan uni­vor­mun pa­kol­li­sek­si Eu­roo­pan hul­lun vuo­den 1848 jäl­keen. Täs­tä yli­op­pi­laan pak­ko­pu­vus­ta luo­vut­tiin heti 1800-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen. Vain si­ni­nen lip­pa­lak­ki lyy­ri­neen piti pin­tan­sa yli­op­pi­lai­den tun­nus­merk­ki­nä.

Val­koi­sen yli­op­pi­las­la­kin ta­ri­na al­koi 1865, kun nel­jä Uus­maa­lai­sen osa­kun­nan opis­ke­li­jaa pyy­si ha­tun­te­ki­jä  Ma­ria Gra­pea val­mis­ta­maan heil­le la­kit Upp­sa­lan mal­liin. He oli­vat näh­neet Tuk­hol­mas­sa ruot­sa­lais­ten, tyy­lik­kään val­koi­set la­kit.

”Val­ko­la­kin” suo­sio kas­voi ruot­sa­lai­suu­des­taan huo­li­mat­ta no­pe­as­ti. Ylei­sek­si yli­op­pi­lai­den pää­hi­neek­si se nou­si vii­meis­tään vuon­na 1875, kun Upp­sa­las­sa jär­jes­tet­tiin suu­ri poh­jois­mai­nen yli­op­pi­las­ko­kous.

Nai­sil­le eh­dit­tiin 1890-lu­vul­la luo­da aika­kau­den hat­tu­muo­din in­noit­ta­ma oma yli­op­pi­las­lak­ki. Eril­li­nen lak­ki kui­ten­kin unoh­det­tiin vii­meis­tään vuon­na 1901, kun nai­set sai­vat oi­keu­den suo­rit­taa yli­op­pi­las­tut­kin­non sa­moil­la eh­doil­la kuin mie­het.

Vuo­teen 1918 saak­ka yli­op­pi­laak­si­tu­lo mer­kit­si au­to­maat­tis­ta kir­joit­tau­tu­mis­ta Kei­sa­ril­li­seen Alek­san­te­rin yli­o­pis­toon. Tä­män ta­kia kai­kis­sa la­keis­sa on edel­leen ole­tuk­se­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton yli­op­pi­las­kun­nan tun­nus, Apol­lon lyy­ra.

Aluk­si val­kois­ta lak­kia pi­det­tiin kesä­lak­ki­na ja tal­vel­la käy­tet­tiin yhä si­nis­tä lak­kia. Ajan ku­lu­es­sa si­ni­nen lak­ki kui­ten­kin jäi pois käy­tös­tä. Vie­lä 1950-lu­vul­la yli­oppi­lail­la oli ta­pa­na pi­tää ke­sät val­kois­ta yli­op­pi­las­lak­kia. Ny­kyi­sin yli­op­pi­las­lak­kia nä­kee ih­mis­ten pääs­sä etu­pääs­sä vap­pu­na. Niin, ja tie­ten­kin Sa­von­lin­nan ly­se­on lu­ki­on yli­op­pi­las­juh­las­sa.

Tänä ke­vää­nä Ly­se­on lu­ki­os­ta val­mis­tuu 94 uut­ta yli­oppi­las­ta.

Ly­se­on lu­ki­on osal­ta kir­joi­tuk­set me­ni­vät odo­te­tus­ti ja tu­lok­set oli­vat edel­tä­viä vuo­sia pa­rem­pia. Tä­nään osa tu­le­vis­ta yli­oppi­lais­ta voi naut­tia huip­pu­tu­lok­sis­ta, osa heis­tä on tyy­ty­nyt koh­tuul­li­sem­paan suo­ri­tuk­seen. Ny­kyi­nen jär­jes­tel­mä an­taa myös mah­dol­li­suu­den pa­ran­taa tu­lok­sia, mi­kä­li sii­hen tun­tuu ole­van ai­het­ta.

Vaik­ka opis­ke­li­jat itse opis­ke­le­vat ja vas­taa­vat tu­lok­sis­taan, saa­vat he opet­ta­jil­ta tu­kea, oh­jaus­ta, kan­nus­tus­ta ja jos­kus jopa pa­tis­te­lua työn­te­koon. Ha­lu­an­kin kiit­tää opet­ta­jia erin­o­mai­ses­ta työs­tä opis­ke­li­jan opin­to­jen tu­ke­mi­ses­sa.

Uudet ylioppilaat

Lu­ki­o­laki an­taa lu­ki­ol­le seu­raa­van teh­tä­vän: ”Lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen ta­voit­tee­na on tu­kea opis­ke­li­joi­den kas­va­mis­ta hy­vik­si, tasa­pai­noi­sik­si ja si­vis­ty­neik­si ih­mi­sik­si ja yh­teis­kun­nan jä­se­nik­si sekä an­taa opis­ke­li­joil­le jat­ko-opin­to­jen, työ­e­lä­män, har­ras­tus­ten sekä per­soo­nal­li­suu­den moni­puo­li­sen ke­hit­tä­mi­sen kan­nal­ta tar­peel­li­sia tie­to­ja ja tai­to­ja.” Us­kon, että olet­te näi­nä kol­me­na lu­ki­o­vuo­te­na kas­va­neet näi­hin lu­ki­o­lain edel­lyt­tä­miin mit­toi­hin. Li­säk­si olet­te lä­päis­seet taso­ko­keen, jos­sa tes­ta­taan ”ovat­ko opis­ke­li­jat omak­su­neet lu­ki­on ope­tus­suun­ni­tel­man mu­kai­set tie­dot ja tai­dot sekä lu­ki­on ta­voit­tei­den mu­kai­sen riit­tä­vän kyp­syy­den.”

Val­mis­tu­mis­juh­lis­sa juh­li­taan val­mis­tu­mis­ta mo­neen asi­aan mm. tut­kin­toon, am­mat­tiin, ar­voon. Pe­rin­tei­ses­ti juh­li­tuim­pia ovat yli­op­pi­laat. Yli­op­pi­laat val­taa­vat tie­do­tus­vä­li­neet kou­lu­jen lop­pu­es­sa. Yli­op­pi­las­juh­liin pa­nos­ta­mi­nen pe­riy­tyy var­mas­ti­kin ajal­ta, jol­loin yli­op­pi­laat oli­vat har­vaa ja va­lit­tua jouk­koa. Jos­ta­kin syys­tä yli­op­pi­lai­den juh­lin­ta tun­tuu ole­van suo­si­tum­paa kuin yli­o­pis­ton aka­tee­mi­sen pe­rus­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den eli mais­te­rei­den juh­lin­ta. Yli­op­pi­las­juh­lan suu­rem­man tar­peen voi­si se­lit­tää sil­lä, että se toi­mii myös nuo­ren siir­ty­mä­riit­ti­nä nuo­ruu­des­ta ai­kui­suu­teen. Nuo­ri lo­pet­taa tur­val­li­sen kou­lu­tien­sä ja on nyt pää­tök­sis­sään ja va­lin­nois­saan omil­laan.

Olen vil­pit­tö­mäs­ti sitä miel­tä, että teil­lä on nyt täy­si oi­keus naut­tia ja olla yl­pei­tä saa­vu­tuk­ses­tan­ne. Toi­vo­tan lo­puk­si teil­le kai­kil­le me­nes­tys­tä va­lit­se­mal­lan­ne po­lul­la.

reh­to­ri Ismo Falck