Kulunut lukuvuosi on sujunut Lyseossa hyvin. Opiskelu on sujunut mallikkaasti, penkkarit olivat mukavat ja vanhojen päivä juhlava. Tänä lukuvuonna on ollut useita yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia Lyseossa. Hyvänä esimerkkinä toimii kansallisen veteraanipäivän juhla 27.4.2015, jonka järjestelyihin sekä henkilökunta että opiskelijat osallistuivat kiitettävällä innolla. Haluankin kiittää opiskelijoita näistä ikimuistoisista elämyksistä. Lyseossa opiskelevat nuoret ovat tervehenkisiä, miellyttäviä ihmisiä. Heidän kanssaan on ollut tänäkin vuonna ilo tehdä töitä.
Ylioppilaslakki täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Nyt onkin hyvä tilaisuus luoda katsaus tämän arvostetun lakin historiaan.
Aluksi ylioppilaslakki oli osa ylioppilaan tummansinistä univormua. Ylioppilaan univormu on peräisin vuodelta 1817. Univormuun kuuluva lippalakki oli myös tummansininen. Tunnistettava univormu oli tarpeen mm. siksi, että yliopistossa opiskelevat ylioppilaat kuuluivat yliopiston oman rankaisuvallan piiriin ja heitä voitiin siten rangaista nujakointien ja tappeluiden johdosta.
Venäjän keisari Nikolai I määräsi ylioppilaan univormun pakolliseksi Euroopan hullun vuoden 1848 jälkeen. Tästä ylioppilaan pakkopuvusta luovuttiin heti 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vain sininen lippalakki lyyrineen piti pintansa ylioppilaiden tunnusmerkkinä.
Valkoisen ylioppilaslakin tarina alkoi 1865, kun neljä Uusmaalaisen osakunnan opiskelijaa pyysi hatuntekijä Maria Grapea valmistamaan heille lakit Uppsalan malliin. He olivat nähneet Tukholmassa ruotsalaisten, tyylikkään valkoiset lakit.
”Valkolakin” suosio kasvoi ruotsalaisuudestaan huolimatta nopeasti. Yleiseksi ylioppilaiden päähineeksi se nousi viimeistään vuonna 1875, kun Uppsalassa järjestettiin suuri pohjoismainen ylioppilaskokous.
Naisille ehdittiin 1890-luvulla luoda aikakauden hattumuodin innoittama oma ylioppilaslakki. Erillinen lakki kuitenkin unohdettiin viimeistään vuonna 1901, kun naiset saivat oikeuden suorittaa ylioppilastutkinnon samoilla ehdoilla kuin miehet.
Vuoteen 1918 saakka ylioppilaaksitulo merkitsi automaattista kirjoittautumista Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon. Tämän takia kaikissa lakeissa on edelleen oletuksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tunnus, Apollon lyyra.
Aluksi valkoista lakkia pidettiin kesälakkina ja talvella käytettiin yhä sinistä lakkia. Ajan kuluessa sininen lakki kuitenkin jäi pois käytöstä. Vielä 1950-luvulla ylioppilailla oli tapana pitää kesät valkoista ylioppilaslakkia. Nykyisin ylioppilaslakkia näkee ihmisten päässä etupäässä vappuna. Niin, ja tietenkin Savonlinnan lyseon lukion ylioppilasjuhlassa.
Tänä keväänä Lyseon lukiosta valmistuu 94 uutta ylioppilasta.
Lyseon lukion osalta kirjoitukset menivät odotetusti ja tulokset olivat edeltäviä vuosia parempia. Tänään osa tulevista ylioppilaista voi nauttia huipputuloksista, osa heistä on tyytynyt kohtuullisempaan suoritukseen. Nykyinen järjestelmä antaa myös mahdollisuuden parantaa tuloksia, mikäli siihen tuntuu olevan aihetta.
Vaikka opiskelijat itse opiskelevat ja vastaavat tuloksistaan, saavat he opettajilta tukea, ohjausta, kannustusta ja joskus jopa patistelua työntekoon. Haluankin kiittää opettajia erinomaisesta työstä opiskelijan opintojen tukemisessa.
Uudet ylioppilaat
Lukiolaki antaa lukiolle seuraavan tehtävän: ”Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.” Uskon, että olette näinä kolmena lukiovuotena kasvaneet näihin lukiolain edellyttämiin mittoihin. Lisäksi olette läpäisseet tasokokeen, jossa testataan ”ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.”
Valmistumisjuhlissa juhlitaan valmistumista moneen asiaan mm. tutkintoon, ammattiin, arvoon. Perinteisesti juhlituimpia ovat ylioppilaat. Ylioppilaat valtaavat tiedotusvälineet koulujen loppuessa. Ylioppilasjuhliin panostaminen periytyy varmastikin ajalta, jolloin ylioppilaat olivat harvaa ja valittua joukkoa. Jostakin syystä ylioppilaiden juhlinta tuntuu olevan suositumpaa kuin yliopiston akateemisen perustutkinnon suorittaneiden eli maistereiden juhlinta. Ylioppilasjuhlan suuremman tarpeen voisi selittää sillä, että se toimii myös nuoren siirtymäriittinä nuoruudesta aikuisuuteen. Nuori lopettaa turvallisen koulutiensä ja on nyt päätöksissään ja valinnoissaan omillaan.
Olen vilpittömästi sitä mieltä, että teillä on nyt täysi oikeus nauttia ja olla ylpeitä saavutuksestanne. Toivotan lopuksi teille kaikille menestystä valitsemallanne polulla.
rehtori Ismo Falck
Savonlinnan lyseon lukioVuosikertomus 2014-201516.5.2014