Elokuun alussa 2019 tuli voimaan uusi lukiolaki, joka korostaa opiskelijalähtöisyyttä ja sitä, että opiskelijalla on oikeus saada oppimisen tukea riippumatta siitä, mistä syystä oppimisvaikeudet johtuvat. Syitä voivat olla esimerkiksi hankala perhe- tai muu elämäntilanne, puutteet opiskelutaidoissa, luki-vaikeudet sekä erilaiset vammat tai sairaudet sekä vieraskielisyys. Opetushallituksen rahoittama Osaan ja pystyn– hanke on Savonlinnan lyseon lukion ja Taidelukion yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää lukioiden toimintakulttuuria ja pedagogista kulttuuria siten, että lukioiden arjen käytänteet vastaisivat mahdollisimman hyvin tähän opiskelijan yksilöllisen ja erityisen tuen oikeuteen. Osaan ja pystyn -hanke käynnistyi 1.8.2019 ja se päättyy 31.12.2020. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut tänä lukuvuonna viisi kertaa ja ohjausryhmä on palavereissaan suunnitellut ja ideoinut oppimisen ja opiskelun tuen käytänteitä ja toimintamalleja. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana Katriina Koponen, Sari Härkönen ja Vesa Voutilainen Taidelukiosta ja Katriina Karhu, Jaana Kosonen, Katja Juutilainen, Suvi Salmenkivi ja Niko Holopainen Savonlinnan lyseon lukiosta. Ohjausryhmään on kuulunut myös molempien lukioiden yhteinen erityisopettaja Annele Rontu ja lyseon lukion apulaisrehtori Pia Riekkinen, joka on toiminut ohjausryhmän puheenjohtajana.
Kuluneen lukuvuoden aikana on lukioiden antaman oppimisen ja opiskelun tuen käytäntöjä kartoitettu, lisätty, hiottu ja kirkastettu. Hankkeen mahdollistaman kehittämistyön tavoitteena on ollut luoda paikallinen oppimisen tuen toimintamalli, joka vastaa hyvin uuden lukiolain velvoitteita opiskelijan pedagogisen tuen järjestämisessä. Toimintamallin keskiössä on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, oppimisen tuen yksilöllisyys ja erityistarpeet sekä opiskelijan itseluottamuksen ja oppimispotentiaalin vahvistaminen. Kehittämistyöllä pyritään siihen, että tukea tarvitsevat opiskelijat löytävät itselleen sopivia opiskelutapoja, jotka tukevat heidän vahvuuksiaan ja oppimistaan. Tänä lukuvuonna on erilaisia tuen ja ohjauksen käytäntöjä kokeiltu ja testattu ja hyväksi todetut mallit otetaan pysyvään käyttöön. Pyrkimyksenä on, että tukea tarvitsevien opiskelijoiden lukio-opinnot sujuvoituvat ja luottamus omaan osaamiseen lisääntyy. Tämä puolestaan vahvistaa opiskelijan hyvinvointia ja jaksamista. Lisäksi pedagogiikan kehittämisestä hyötyvät kaikki opiskelijat.
Kehittämistyön kohteena olevassa oppimisen tuen toimintamallissa on kolme päätavoitetta: 1) saada opiskelijalle erilaisia laadukkaita tuen palveluja 2) kehittää henkilöstön osaamista oppimisen tukemisessa ja 3) lisätä opetushenkilöstön keskinäistä yhteistyötä tukitoimien toteuttamisessa. Kehittämistyön tuloksena syntyvät lukioiden yhteisölliset ratkaisut tukevat erilaisten oppijoiden tarpeita. Tavoitteena on, että yhteistyö vahvistuu Taidelukion ja Lyseon lukion sisällä opettajien kesken ja tämän lisäksi myös opettajien ja opiskeluhuollon henkilöstön välillä sekä lukioiden välillä. Neljäntenä hanketyön tavoitteena on oppimisen tuen toimintamallin monistettavuus eli onnistuessaan se voi toimia mallina myös muille oppilaitoksille. Hankkeen myötä mahdollistunut kehittämistyö on tukenut vahvasti Savonlinnan päivälukioiden uuden paikallisen opetussuunnitelman laadintaa (LOPS 2021).
Mitä on sitten konkreettisesti tehty ja saatu aikaan?
Lukioiden henkilökunnan käyttöön on koottu oppimisen tuen vuosikelloa, jossa näkyy eri toimijoiden rooleja ja vastuualueita. Vuosikelloon on koottu esimerkiksi aineenopettajien ja ryhmänohjaajien tehtäviä jaksojen vaihtuessa ja erityisopettajan aikatauluja luki-seulontaan, tukisuunnitelmien tekemiseen ja tarkistamiseen. Uusia käytäntöjä ovat mm. opiskelijakohtaiset jaksoittaiset suunnitelmat kurssien T-merkintöjen suorittamiseksi sekä pedagogisen tuen suunnitelmien seurantapalaverit. Näiden toteuttamisajankohdat on koottu vuosikelloon, jotta ne tulevat osaksi koulun toimintakulttuuria. Käytäntöjä on ideoitu hankkeen ohjausryhmässä ja aineenopettajat ovat osallistuneet niiden luomiseen.
Aineenopettajien antamaa opiskelun tukea on lisätty ja suunniteltu sekä järjestelty uudella tavalla molemmissa lukioissa. Eri oppiaineiden opiskelun ja oppimisen tukemisessa on hyödynnetty myös eriyttämistä ja tiimiopettajuutta. Molemmissa lukioissa on järjestetty eri aineiden opintopiirejä, joissa opiskelijat ovat harjoitelleet mm. kyseisen aineen opiskelutaitoja oman oppimisen tehostamiseksi ja kurssitöiden loppuun saattamiseksi. Tiimiopettajuutta on kokeiltu mm. matematiikassa, äidinkielessä ja digiopiskelun tukemisessa (abittiperehdytys). Äidinkieleen eriyttävää oppimateriaalia (mm. tekstimallikansio) on suunniteltu Lukiloki-koulutuksen osana. Äidinkielessä on tarjottu myös yksilöllistä ohjausta ja tukea niille opiskelijoille, joiden läpipääsy ylioppilaskokeista on ollut vaakalaudalla. Samalla on kehitelty konkreettista mallia, jonka avulla todella heikot ja vähän tekstiä tuottavat opiskelijat saataisiin omaksumaan esseekirjoittamisessa vaadittavat minimitaidot. Opiskelijoille on myös tarjottu mahdollisuutta osallistua äidinkielen opintopajoihin, joissa he pystyisivät tekemään loppuun kurssilla kesken jääneet kirjoitelmat tai kirjallisuustyöt. Osanotto opintopajoihin on kuitenkin ollut vielä varsin vähäistä, mikä viittaisi siihen, että tämän uuden toimintamallin juurruttaminen käytäntöön vaatii vielä aikaa.
Kielten opiskelun tukena on tarjottu opintopajatoimintaa keskiviikkoiltapäivisin. Opintopajat on toteutettu opiskelijalähtöisesti heidän toiveensa huomioon ottaen (esim. tietty kielioppiteema, ohjaus kirjoitelman laadintaan jne.). Lyseolla on englannin ja ruotsin kielessä kokeiltu ainekoordinaattoritoimintaa, jonka avulla on kartoitettu englannin ja ruotsin kielen opintomenestystä ja tukitarpeita 1. ja 2.vuosikurssien opiskelijoilla. Koordinaattoreiden tehtävänä on ollut kartoittaa tukea tarvitsevat opiskelijat ja miettiä oppimisen tuen käytännön järjestelyjä. Aineryhmäkoordinaattorit ovat tiedottaneet opiskelijoille ja heidän huoltajille mm. wilman kautta oppimisen tuen mahdollisuuksista ja käytännön järjestelyistä. Tukitarpeiden kartoitus on tehty jaksoarviointien valmistuttua. Opintopiireissä on pohdittu opiskelijan kanssa sitä, missä kielen eri osa-alueissa hänellä on ollut vaikeuksia ja tukea on tarjottu opiskelijalähtöisesti. Opintopiireissä on tuettu englannin ja ruotsin kielen eri osa-alueita monipuolisesti.
Lukuvuoden alussa vieraskielisille opiskelijoille järjestettiin suomen kielen taitotasotestaus, jonka tuloksen perusteella opiskelija on ohjattu joko äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille tai S2-kursseille. Vieraskielisten opiskelijoiden lukio-opintoihin perehdytyksessä on hyödynnetty jo aiemmin laadittua materiaalia ”Opas ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille”. Molemmat lukiot hyödyntävät opasta tarpeen mukaan ja sähköinen opas päivitetään aina lukuvuoden alussa.
Molemmissa lukioissa on mietitty myös toimintamallia siihen, miten opiskelijalle turvataan pedagogisen tuen suunnitelmien mukainen oikeus esim. lisäaikaan ja pienryhmätilaan kurssikokeissa. Toimintamallilla pyritään selkiyttämään henkilöstön yhteistyön merkitystä ja oppimisen tuen ja sen toteutumisen seurannan tärkeyttä. Lyseolla on jaettu aineenopettajille yhteinen sähköinen tiedosto, josta selviää, missä kurssikokeissa ja palkeissa lisäajan / erillisen tilan tarvitsijoita on. Tämän tiedon perusteella lisäajan tai erillisen tilan tarvitsijat on voitu tarvittaessa koota samaan tilaan. Lukioiden viikkopalavereissa on eri aineryhmissä jaettu tietoa ja kokemuksia siitä, miten opiskelijoita on tuettu ja mistä tukitoimista kukin opiskelija on hyötynyt. Tämä aineryhmissä tapahtuva tiedonsiirto on tärkeää tehdä heti jakson alussa, jotta opiskelijoiden oppimisen tuki toteutuu mahdollisimman hyvin.
Osaan ja pystyn -hanke on mahdollistanut päivälukioiden erityisopettajan työpanoksen lisäämisen oppimisen tuen käytänteiden kehittämisessä. Se on näkynyt mm. siten, että yksittäisten opiskelijoiden tuki ja opiskelun ohjauskeskustelut ja yhteydenpito huoltajiin on lisääntynyt. Myös opiskelijoiden tukitarpeista tiedottaminen on tehostunut: ro, opo, huoltajat. Erityisopettaja on pystynyt konsultoimaan aineenopettajia pyynnöstä aikaisempaa enemmän ja hän on osallistunut opettajien viikkopalavereihin useammin aikataulullisten mahdollisuuksien ja palavereiden asiasisältöjen mukaan. Lisäksi uutena toimintamallina on järjestetty kakkosvuoden tukitarpeisten opiskelijoiden, heidän ryhmänohjaajiensa ja erityisopettajan yhteiset seurantapalaverit. Opinto-ohjaajien ja erityisopettajan yhteispalaverit ylioppilaskirjoitukset aloittavien opiskelijoiden tukitarpeista on myös pidetty. Erityisopettaja on laatinut oman työnsä vuosikelloa ja hän on osallistunut tietoisuustaitokoulutukseen ja digilukiseulakoulutukseen verkkokoulutuksena. Myös valtakunnalliseen lukioiden erityisopettajien koulutuspäivään on osallistuttu. Loppukeväästä koronaepidemian takia etäopetukseen siirtyminen hidasti merkittävästi erityisopettajan yhteydenpitoa opiskelijoiden kanssa ja etäohjauksissa (meet) aikaa tarvittiin huomattavan paljon enemmän verrattuna lähitapaamisiin.
Hankerahoitus on mahdollistanut myös opiskelun tukeen liittyvään koulutukseen osallistumisen. Lukioiden opettajia on osallistunut oppimisen haasteiden ja positiivisen pedagogiikan koulutuksiin: Rakennetaan nuori vahvaksi -koulutuspäivään 14.8., Itä-Savon sairaanhoitopiirin NEPSY-aiheiseen Haasteet voimavaroiksi -koulutuspäivään 7.11 sekä lukioiden erityisopettajien koulutuspäivään 29.11.2019. Koulutusten materiaalia ja terveisiä on jaettu muille opettajille tutustuttavaksi. Myös Lukiloki-koulutus on sivunnut mm. lukivaikeuksia.
Kevään 2020 aikana on laadittu opiskelun tukeen liittyvä ”Ryhmänohjaajan opas.” Oppaaseen on koottu ryhmänohjaajan opiskelun tuen vastuualueita ja tehtäviä vuosikursseittain jaksokohtaisesti. Ryhmänohjaajan opas sisältää myös ryhmänohjauksessa käytettävää yleistä tukimateriaalia sekä mm. oppaan huolen puheeksi ottamiseen. Sähköinen opas on tarkoitettu molempien lukioiden käyttöön ja se sopii hyvin myös ryhmänohjauksen perehdytysmateriaaliksi. Taidelukiolla on myös koottu ryhmänohjaukseen sopivaa materiaalia teemoittain. Lukiot muokkaavat sähköisestä oppaasta oman näköisensä, omaan toimintakulttuuriin ja arjen käytänteisiin sopivan.
Opiskelun ja oppimisen tuen tarpeet ovat näkyneet myös koronaepidemian aiheuttamassa etäopiskelussa. Suurimmalla osalla lukiolaisista etäopiskelu on sujunut hyvin, toki joitakin pudokkaita on ollut. Ryhmänohjaajat, aineenopettajat, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, kuraattorit ja koulupsykologi ovat olleet koulupudokkaiden tukena ja auttaneet opiskelijoita mahdollisuuksiensa mukaan. Eri oppiaineissa oppimisen ja opiskelun etätukea on tarjottu monin eri tavoin. Matematiikan opiskelun tukena on käytetty mm. ”matikkamatskut”-nettimateriaalia ja muutamat opettajat ovat tehneet oppituntitallenteita esim. matematiikassa ja kemiassa. Tallenteiden tekeminen on ollut suhteellisen helppoa ja opiskelijat ovat pitäneet niistä. Oppituntitallenteille on varmasti käyttöä jatkossa myös lähiopetuksessa ja ne sopivat hyvin tukimateriaaliksi opetuksen eriyttämiseen. Vieraiden kielten ja äidinkielen sekä kirjallisuuden opiskelu on sujunut myös hyvin etäsovelluksilla (meet, discord, zoom). Discordiin on muodostettu opiskelijoille erilaisia puhekanavia suullisia harjoituksia ja ääntämisen sekä lukemisen harjoittelua varten. Kokemukset puhekanavien käytöstä ovat olleet myönteisiä. Puhekanaville on mahdollista muodostaa myös ns. ”yksiö”, jolloin opetuksen eriyttäminen yksittäiselle opiskelijalle mahdollistuu. Etäopiskelukokemusten myötä on huomattu, että etäopiskeluvälineiden ”chat”-mahdollisuudet ovat aktivoineet mm. niitä opiskelijoita, jotka eivät yleensä ole oppitunneilla aktiivisia. Etäkokeiden ja testien pitäminen on sen sijaan ollut haastavampaa, koska opettaja ei ole pystynyt kontrolloimaan opiskelijan mahdollista apuvälineiden käyttöä (esim. google-kääntäjä) kurssikokeissa.
Savonlinnan lyseon lukion ja Taidelukion yhteinen Osaan ja pystyn -hanke jatkuu vielä syyslukukauden 2020. Opiskelun ja oppimisen tuen monipuolinen kehittämistyö siis jatkuu. Ensi syksynä lukio-opintonsa aloittavat uudet opiskelijat tekevät matematiikan taitotasotestin (Alva), jonka tulosten perusteella opetuksen eriyttämisen tarve kartoitetaan ja opiskelun tukitoimet voidaan aloittaa viipymättä. Syksystä 2020 alkaen erityisopettaja ottaa käyttöönsä myös digilukiseulan, jonka lisenssi hankitaan nyt loppukeväästä. Lisäksi ensi syksyn hanketoiminnan tavoitteita voisivat olla esim. tiimiopettajuuskokemusten laajentaminen kielten ja reaaliaineiden opetukseen. Ainekoordinaattoritoimintaa aktivoidaan ja kehitetään edelleen ja se otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan kielissä, matematiikassa ja äidinkielessä. Myös konkreettisten ja selkeiden opiskeluohjeiden laadinta lukiolaisille oppiaineittain tulisi tarpeeseen. Erityisen tärkeää näissä opiskeluohjeissa olisi huomioida myös vieraskieliset opiskelijat, jotka tarvitsevat ns. selkosanastoa mm. eri reaaliaineiden termien, käsitteiden ja sanaston ymmärtämiseen ja tulkintaan. Myös lukiolaisten digiopiskelun tukemiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja sitä kehitetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.
Lämmin kiitos kaikille Osaan ja pystyn -hanketoiminnassa mukana olleille! Yhteistyö ja opiskelun tuen toimintamallien kehittäminen on ollut antoisaa, virkistävää ja mielenkiintoista. Paljon on opittu uutta ja paljon on opittu ennen kaikkea toinen toisiltamme! Tästä on hyvä jatkaa myös syksyllä 2020!
Hankkeen ohjausryhmän puolesta
Pia Riekkinen
Savonlinnan lyseon lukioVuosikertomus 2019-20209.4.2020