Ohjauksen keskeiset käsitteet
1.1 Henkilökohtainen ohjaus
Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella lukio-opintoihin, urasuunnitteluun, jatkokoulutusvalintoihin sekä elämäntilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta, aina kun hän sitä itse kokee tarvitsevansa. Opiskelija ja opinto-ohjaaja sopivat tarvittaessa tapaamisia henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Henkilökohtainen ohjaus on prosessi, joka rakentuu lukioaikana erilaisista vaiheista yhdessä opiskelijan ja opinto-ohjaajan kanssa käydyissä ohjauskeskusteluissa. Henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa vaiheet etenevät kohti valintoja ja päätöksentekoa sekä suunnitelmien toteuttamista. Nykyinen koulutusjärjestelmä ja työelämä edellyttää opintojen ja työuran suunnittelulta yhä enemmän tietoja ja taitoja. Henkilökohtainen ohjaus auttaa ohjattavaa tunnistamaan vahvuuksiaan, osaamistaan ja erilaisia uramahdollisuuksia, joita opintopolulla ja työelämässä on tarjolla.
1.2 Voimavarat
Ohjausprosessin alkuvaiheessa on tärkeää rakentaa luottamuksellinen ohjaussuhde ohjattavaan. Samalla selvitetään ja tunnustellaan millaista tukea ja ohjausta alkuvaiheessa on tarpeellista antaa ja miten edetään opiskelijan kokonaistilanne huomioiden. Ohjausprosessin alussa on tärkeä selvittää, minkälainen halu ja valmius ohjattavalla on tehdä valintoja ja päätöksiä opintojensa ja jatkosuunnitelmien suhteen. Lisäksi jutellaan yksilön elämäntilanteesta, odotuksista sekä toimintakykyä mahdollisesti rajoittavista tekijöistä. Voimavarojen kasvaessa ja toiminnallisuuden lisääntyessä lisätään ohjattavan omaehtoista vastuuta lukio-opintojen ja jatko-opintojen suunnittelussa. Ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan minäpystyvyyttä ja toimintakykyä sekä oppia tunnistamaan omia voimavaroja.
1.3 Vertais- ja pienryhmäohjaus
Pienryhmäohjausta ja vertaisohjausta voi käyttää lukion opinto-ohjauksessa monien aiheiden käsittelyssä mm. itsetuntemukseen, tulevaisuuden suunnitteluun, motivaatioon, jännittämiseen, uudelle opiskelupaikkakunnalle muuttoon liittyvissä aiheissa. Tällaisten pienryhmien ohjaajana toimii lukion aikuinen tai koulun ulkopuolinen asiantuntija esim. koulupsykologi tai kuraattori.
Pienryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muiden samassa tilanteessa olevien opiskelijoiden kanssa. Asioiden jakaminen voi olla mielekästä ja voimauttavaa ja se vahvistaa omaa ajattelua ja toimintaa suhteessa vertaisiin. Opiskelija tulee kuulluksi ja nähdyksi eri tavalla kuin opintojaksomuotoisessa ohjauksessa. Pienryhmissä toimiminen ja vertaisohjaus vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja sitä kautta myös identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta.
1.4 Nivel- ja siirtymäohjaus
Nivel- ja siirtymäohjauksella tuetaan opiskelijaa, kun hän siirtyy oppilaitoksesta toiseen. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjaukseen kuuluu opetuksen kannalta oleellinen tiedonsiirto opiskelijan opiskelua koskien. Siirtymien toimivuus lukiokoulutuksen alku- ja loppuvaiheessa sekä muissa siirtymissä lukion aikana turvataan hyvällä yhteistyöllä ja selkeillä toimintatavoilla. Siirtymävaiheen ohjausta ja yhteistyötä on kuvattu tarkemmin luvussa 5. Oppilaitoksissa on sovittu ohjauksen käytännöt mahdollisen oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän vaihtamiseksi. Ohjaus tukee opiskelijan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin.
1.5 Työelämävalmiudet
Työelämävalmiudet tarkoittavat niitä tietoja ja taitoja, joita opiskelija tarvitsee tulevaisuuden työelämässä ja itsensä kehittämisessä. Ohjattavan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään osana opinto-ohjausta kehittämällä monipuolisia lukion ja työelämän sekä lukion, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Tällaisia ovat Savonlinnan lukioihin järjestettävät työelämä- ja yrittäjäluennot, työn varjostaminen osana opinto-ohjauksen opintojaksoa, tutustumiset yrityksiin, yhdessä yrittäjien ja elinkeinoelämän kanssa tehdyt opiskeluprojektit sekä lukioiden projektiviikon työelämäprojektit.
Esimerkkejä Savonlinnan lukioiden työelämävalmiuksia vahvistavista tapahtumista on kerrottu luvussa 7. Lukion ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja erilaiset projektit mahdollistavat ohjattaville merkityksellisiä kokemuksia työelämästä ja siellä toimimisesta.
1.6 Urasuunnittelu
Urasuunnittelu on ohjausprosessin keskeinen ja tärkeä käsite. Sillä tarkoitetaan opiskelijan valmiuksia tehdä omaan elämään ja uraan liittyviä suunnitelmia ja valintoja. Urasuunnittelun tueksi tehdään lukioaikana jatko-opintosuunnitelma, johon ohjattava kerää tietoa itseä kiinnostavista aiheista, koulutuksista, ammateista, työelämästä jne. Samalla hänen urasuunnittelutaitoja ja tiedonhankkimistaitoja kehitetään ja vahvistetaan. Ohjattavalle kehittyy taitoja analysoida ja havainnoida mahdollisia tulevaisuuden opinto- ja työelämän polkuja. Urasuunnittelutaitojen lisääntyessä vahvistetaan myös itsetuntemusta, toimintakykyä erilaisissa muuttuvissa tilanteissa sekä kykyä huomioida omaa osaamista ja vahvuuksia. Ohjattavan urasuunnittelu- ja elämänsuunnittelutaidot ovat tärkeässä asemassa onnistuneiden ratkaisujen ja siirtymien kannalta. Urasuunnittelua tehdään opinto-ohjauksen opintojaksolla ja aina silloin, kun ohjattava itse kokee sen tarpeelliseksi.
1.7 Jatko-ohjaus
Jatko-ohjaus on opinto-ohjausta, jota opiskelijan on oikeus saada vuosi lukiosta valmistumisen jälkeen. Jatko-ohjaus painottuu jatko-opintoihin liittyviin kysymyksiin. Jatko-ohjauksen toteutusta ja käytäntöä on kuvattu tarkemmin luvussa 5.
Savonlinnan lyseon lukioOhjaussuunnitelma LOPS 202128.2.2021