• Wilma
  • OnEdu
  • Short in English
  • Yleistä
  • Hakijalle
  • Opiskelijalle
  • Opinto-ohjaus
  • Opettajalle
  • Yhteystiedot

Koulumme historiaa

Savonlinnan Lyseo 125-vuotta (1884-2009)
Lossinrannassa vuokralaisena 1884-1890
Savonlinnan lyseo 1890
Vanha lyseo 1890-1966
Piispanmäen I kausi 1966-2005
Piispanmäen II kausi vuodesta 2005 alkaen

Savonlinnan Lyseo 125-vuotta (v. 1884-2009)

Koulumme historiaa, tekijät Jaro Koikkalainen ja Irja Suikkanen.

Savonlinnan kouluhistoriaa
  • Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe kehitti Suomen vyöhykekaaviota monin tavoin ja perusti Savonlinnaan v. 1639 koulun eli pedagogion, joka toimi v. 1639 – 1788.
  • V. 1724 – 32 toimi Savonlinnassa triviaalikoulu, joka antoi yleissivistävää koulutusta.
  • V. 1788 – 1805 kaksiluokkainen normaalikoulu.
  • V. 1805 – 41 toimi piirikoulu joka valmisti kymnaasiin.
  • V. 1809 perustettu alkeiskoulu valmisti ylempiin kouluihin Savonlinnassa vuoteen v. 1874.
  • V. 1841 piirikoulu muutettiin yläalkeiskouluksi, joka toimi v. 1842 – 77.
  • Yläalkeiskoulun opetuskieli muuttui suomeksi vaiheittain v. 1868 lähtien myös Savonlinnassa.
  • V. 1877 korvasi yläalkeiskoulun reaalikoulu, joka toimi v. 1883 saakka.
Savonlinnan lyseon synty
  • V. 1743 Savonlinna liitettiin Turun rauhassa Venäjään, mikä muovasi aluetta osana nk. vanhaa Suomea.
  • Autonominen Suomi kehittyi nopeasti 1800-luvun loppupuolella.
  • Teollistuminen, kehittyvä infrastruktuuri ja elintason nousu muokkasivat myös Saimaan liikenteen solmukohdassa sijaitsevaa Säämingin ympäröimää Savonlinnaa, joka muuttui laivakaupungiksi.
  • Yhteiskunnallinen kehitys ja kielitaistelu kulminoituivat v. 1866 kansakouluasetuksessa ja v. 1872 oppikoulujärjestyksessä: lyseot, reaali- & tyttökoulut.
  • V. 1878 Savonlinnan kuntakokouksissa oltiin yksimielisiä, että Savonlinnaan tuli perustaa suomenkielinen lyseo.
  • Suomenkielisen lyseon sijainnista kilpailivat Joensuu ja Savonlinna, mikä näkyi mm. lehdistössä.
  • V. 1883 lähti Savonlinnasta lähetystö Helsinkiin vaatimaan senaatilta klassista lyseota, joka tarjoaisi pohjakoulutuksen yliopistoon.
  • Klassinen lyseo tarjosi ”vanhoja” ja reaalilyseo ”uusia” kieliä
  • 23.8.1883 asetus sijoitti suomenkieliset uudet reaalilyseot Savonlinnaan & Tampereelle sekä ruotsinkielisen Turkuun.
Lossinrannassa vuokralaisena 1884-1890
  • Savonlinna ei saanut toivomaansa ”latinakoulua” vaan modernin kahdeksanluokkaisen reaalilyseon, joka oli ainutlaatuinen Itä-Suomessa.
  • Vesiliikenteen solmukohtana rauhallinen & halpojen elinkustannuksien kaupunki sopi koulukaupungiksi.
  • Koulu aloitti toimintansa 1.9.1884 Lossirannassa Säästöpankin vuokralaisena kiinteistössä, joka ei oikein tiloiltaan sopinut koulutoimintaan.
  • Tilaongelmat johtivat Savonlinnan ja Mikkelin väliseen kilpailuun uudesta valtion koulurakennuksesta.
  • V. 1888 toukokuussa senaatti päätti rakennuttaa 177.166 markalla uuden koulurakennuksen Savonlinnaan.
  • Rakennus tuli maksamaan 162 011 markkaa.
  • Valtio otti rakennuksen vastaan 21.8.1890 ja lukuvuosi alkoi uusissa tiloissa 1.9.1890.
  • 29.1.1891 järjestettiin juhlalliset vihkiäiset, jotka päättyivät Maamme-lauluun.
Vanhan lyseon kausi 1890-1966
  • Uusissa tiloissa perustettiin lokakuussa v. 1891 Savonlinnan lyseon toverikunta, jonka tilaisuuksissa järjesteltiin esitelmiä ja keskusteltiin kansallista kysymyksistä.
  • Toverikunta perusti 7.11.1891 sanomalehti Sarastuksen.
  • Entinen toverikunnan jäsen Erkki Melartin sävelsi sille marssin v. 1894 ja korjatun version v. 1906.
  • Kansainvälinen politiikka ja Venäjän sisäinen kiehunta johtivat venäläistämistoimiin Puolassa, Baltiassa & Suomessa, joissa venäjänkielen tuntimäärä kouluissa kasvoi.
  • V. 1914 opetussuunnitelma muutti reaalilyseot lyseoiksi, jotka jakaantuivat reaaliseen ja klassiseen osastoon.
  • V. 1917 itsenäistyminen muutti lukion opetussuunnitelmaa, sillä ylioppilaskokeet ryhdyttiin järjestämään kouluissa.
  • Lyseon entisiä oppilaita osallistui I maailmasotaan jääkäriliikkeessä ja heimosodissa.
  • Suomen vuoden 1918 tapahtumat haittasivat monin tavoin koulunkäyntiä.
  • V. 1919 annettiin uusi ylioppilastutkintoasetus, jossa kirjoitettavia aineita olivat: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja uutuutena reaalikoe.
  • Oppilaiden vähäisyys johti yhteislukiohakemukseen, joka kantoi hedelmää valtioneuvoston päätöksessä 25.5.1921.
  • Ensimmäiset tyttöoppilaat pääsivät lyseoon syksyllä v. 1921.
  • Aktiivinen liikuntaharrastus johti 30.10.1931 lyseon Iskun perustamiseen, joka rekisteröitiin v. 1936.
  • Maailmansotien välinen kausi oli aktiivisen kerhotoiminnan kautta.
  • V. 1938 suurkorjaus toi keskuslämmityksen, vesijohdon ja uuden luonnonhistorian luokan ja siirsi kirjaston.
  • Koulutyö alkoi 1.9 v. 1939 kuten myös II maailmansota.
  • II maailmansodan aikana lyseo joutui evakkoon Puistokadun kansakoululle v. 1944-45.
  • Koulutyötä värittivät v. 1939-45 siirto-oppilaat, sotaylioppilaskirjoitukset ja asepalvelu.
  • Lyseon tiloissa toimi talvi- ja jatkosodan aikana kenttäsairaala.
  • Sotien jälkeen koulutyö vakiintui ja oppilasmäärä kasvoi, mikä pahensi tilaongelmia. Paine uuteen koulurakennukseen lisääntyi.
Piispanmäen I kausi 1966-2005
  • Puolustusministeriö vaihtoi Piispanmäeltä neljän hehtaarin tontin kerrostalotonttiin Heikinpohjasta, jotta lyseo sai tontin.
  • Uuden koulurakennuksen suunnittelutyö alkoi v. 1961 ja rakentamisen aloitti rakennusliike Mikko Repo työllisyystyönä v. 1963.
  • Syyslukukausi alkoi v. 1966 uusissa tiloissa.
  • Uudet tilat soveltuivat noin 800 oppilaan opiskeluun.
  • Lyseon muuttuminen v. 1972 yhteislyseoksi loi haasteita taitoaineiden opiskelutiloille.
  • Uusi peruskoulujärjestelmä loi yläasteen ja erillisen lukion Savonlinnassa v. 1975-76.
  • Tuloksena syntyi Piispanmäen yläaste & Piispanmäen lukio (v. 1975-81), joka muutettiin takaisin lyseoksi v. 1981.
  • Tuolloin Savonlinnassa toimivat Lyseon, Savonniemen ja Talvisalon kolme lukiota.
  • Tyttöjen osuus lyseon oppilasta kasvoi vähitellen, mutta varmasti.
  • Peruskoulun yläkoulun ja lukion yhteiselo jatkui Piispanmäellä vuoteen 2002, jolloin Talvisalosta muodostettiin yläkoulu ja Piispanmäelle jäi vain lukiotoimintaa.
  • Suuri edistysaskel tapahtui syksyllä v 1978, kun Piispanmäellä aloitti iltaoppikoulu.
  • Peruskoulu-uudistus muutti lukiota, sillä jo jopa 50 % ikäluokasta jatkoi 1980-luvulla lukioon.
  • Kahden koulujärjestelmän yhteiselo Piispanmäellä sujui välillä paremmin ja välillä huonommin.
  • 1990-luvulla Piispanmäen koulurakennus alkoi kaivata korjausta, joten koululle rakennettiin julkisen ja yksityisen rahoituksin turvin loisteliaat laboratoriotilat v. 2003 luonnontieteiden opetustiloiksi.
  • Varsinaisen remontti alkoi vasta v. 2003 ja valmistui v. 2005.
Piispanmäen II kausi v. 2005 lähtien
  • Remontoituihin tiloihin lyseolaiset pääsivät v. 2005.
  • Tilat on suunniteltu yli 600 oppilaan käyttöön.
  • Lukuvuonna 2009-2010 lyseolla työskenteli yli 400 oppilasta ja yli 30 opettajaa.
  • Muuta henkilökuntaa oli yli 10 henkilöä.
  • Talvisalon yhdeksäsluokkalaiset ovat evakossa koulunsa remontin vuoksi lyseon tiloissa lukuvuoden 2009-10.
  • Syksystä 2008 lähtien lyseon ja taidelukion lukujärjestykset ovat olleet synkronisoituja, joten koulujen yhteistyö on helpottunut oppilaiden ja opettajien kannalta.

Tulevat tapahtumat

kesä
4
su
Koko päivä Kesäloma
Kesäloma
kesä 4 – elo 8 Koko päivä
Mukavaa kesää ja hyvää lomaa!
Näytä kalenteri
Tilaa
  • Lisää Timely-kalenteriin
  • Lisää Google-kalenteriin
  • Lisää Outlook-kalenteriin
  • Lisää Apple-kalenteriin
  • Lisää muuhun kalenteriin
  • Export to XML

Ajankohtaista

  • Lyseon ylioppilasjuhla Savonlinnasalissa lauantaina 3.6.2023 3.6.2023
  • Savonlinnan lyseon vuosikertomus 2022-2023 2.6.2023
  • Lukuvuoden 2022-2023 opiskelijakyselyt 1.6.2023

Lyseon mediaryhmä

Savonlinnan lyseon lukion mediaryhmä julkaisee tarinoita ja kuvia ajankohtaisista tapahtumista lyseolta ja muualta maailmasta Lue Lyseon mediaryhmän blogia!

Lyseon projektiviikko

Lyseon lukion projektiviikko 2023​

Lyseon virtuaalinen kiertokäynti

Löysitkö etsimäsi?



Puhelinnumerot:

  • Rehtori Ismo Falck
    puh. 044 417 4501
  • Apulaisrehtori Virpi Loikkanen
    puh. 050 5691990
  • Opinto-ohjaaja Sara Jakonen
    puh. 044 417 4502
  • Opinto-ohjaaja Pia Riekkinen
    puh. 044 417 4504
  • Erityisopettaja Annele Rontu
    puh. 044 417 4583
  • Terveydenhoitaja Maija Aalto
    puh. 044 417 2370

Yhteystiedot:

Lyseon lukio
Kirkkokatu 1, 57100 SAVONLINNA

Koulusihteeri
Tuija Miettinen
puh. 044 417 4506

Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@savonlinna.fi

Lyseon lukio kartalla:


Näytä suurempi kartta
Mobie OnEdu 2013